lauantai 25. lokakuuta 2014

uusi osoite

Tämä blogi on kulkenut tiensä päähän! Nyt koittaa aivan uudet tuulet ja jutut sunmuut.

TÄÄLTÄ pääsette seurailemaan elämääni jatkossa.

Toivottavasti jatkatte seurailuani vielä <3
Olette parhaita.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Liikuntaa ja kirppari-löytöjä

No nyt ko kerta yritetään saada tämä blogi nouseen pohjamudista, niin tietenkin liikunta ja fitness siinä auttaa ;) Okei, en oo mikään fitnesspimu. Mulla ois siihen aikasen pitkä matka, mutta miksei joku kaunis päivä! No mut tosiaan, oon alkanu taas lenkkeilemään. Kesän kahden kk ryyppyputki varasti mun kunnon, joten nyt pitää saada se takaisin! Ostin Top-Sportista uudet Niket et saisin vähän puhtia tähän kuntoiluun! 




Sen jälkeen ko meil pari viikkua sitte kävi koululla sellanen Eikka-bussi joka mittas rasvaprosentit sun muut, niin meidän melkein koko luokka on ainakin hetkellisesti kiinnostunut liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista.
Mulle terveellinen elämä on aina ollu tavotteena, vaikka en kyllä todellakaan oo niiden mukaan elänyt. Nyt viimeisen vuoden aikana oon kuitenkin oppinut vähän miten pitäisi syödä ja miten liikkua. Mut onhan sekin eteenpäin, että teoriassa tietää mitä pitää tehdä! Seuraava askel onkin sitten se itse toteutus ihan käytännössä.
Tosiaan lenkkeilen pari-kolme kertaa viikossa aina sen n. 5km kerralla. Oon vielä vähän hukassa tällä aluetta Oulua, mutta nopeasti ne reitit sunmuut tulee kuitenki tutuiksi kuha vaan lähtee liikkeelle!
Lenkkeilyn lisäksi ollaan kaverin kanssa haastettu ittemme tähän kyykkyhaasteeseen.


Ennen kesää, sillon ko oli vielä vara käydä salilla ym, mun pylly jopa näytti hyvältä.. Mutta voi hyvä luoja mitä kesä on sille tehny.. Tai no kesä on kadottanu sen kokonaan! :( 

Mutta palatakseni takaisin tuohon Eikka-bussiin ja InBodyn mitaustuloksiin, olen kyllä todella yllättynyt, ettei mun rasvaprosentti ollu ko vaan 22,8 !! Mä jo pelkäsin että se ois 30 paikkeilla :o Ne suosittelivat lisäämään liikuntaa ja lihasmassa ei ois ollenkaan pahitteeksi, vaikka painokontrolli näytti just täydellistä :D Mulla on siis oikein ihanteellinen vartalo, vaikka sitä ei todellakaan päällepäin huomaa! :-D

No mutta nyt niihin kirppislöytöihin!
Tuhlasin siis taas viimeiset pennini kirpparille...

Ihanan pirtee treenipaita niiden synkkien mustien joukkoon! Ja toi villatakki... Maailman ihanin asia varsinkin sillon ko on kuumeessa ja muutenki aivan ihana<3

Ja sit tää ihana säästöpossu! Rakkaus<3 Sopii mun muutenkin punaiseen.. No, mulla meinaa nyt kaikki olla vähän niinkuin punaista, niin tää sopii oikein mainiosti mun luokse! :--D




midäviddua

Koska kissat on vaan niin parhaita! <3
Sanokaa "hei" Pöhinälle ja Taralle!.
Kisulit on kotiutunu täs 3vk aikana oikein mainiosti! Pöhinäki alkanu kaveeraamaan mua enemmän. Ja oikeestaan se ei etes jätä mua hetkeksikä rauhaa. Ja Tara riepu on ihan selvästi mustis. :D Ihanat kisulit, vaikka syöväkki mut vararikkoo <3


Viime viikolla Juuli kävi nykimässä mun päätä ja siihen loppui jälleen kerran se kasvatus operaatio.. Tykkään tästä uudesta letisti huisin paljon! Harmittaa vaan et oon pääsy hirveen vähän tätä kellekkää esittelee, ko koulus on ollu keittiöö alkuviikost ja sit ppo ollu pääsä loppuajan koska hiki ja kiire ja hiukset-ei-tottele-ikinä-vittu. Oon kans ollu viimiset 2 viikkua kipiänä. Kuume nousee-laskee-nousee-laskee kokoajan. Toisena päivänä oon kuoleman kielissä ja seuraavana taas elämäni kunnossa. Tää on tosi rasittavaa, ko ei oikei kehtaa jäädä himaa "paranee" ko on terve olo. Mut sit kappas oonkin taas kuumeessa ja räkä lentää! Voisko joku tulla hoitaan mua tai etes kertoo muten tän saa pois!? Yleensä oon tosi vähän kipeenä, max kerran vuodes. Ja se kestää aina sen muutaman päivän, joten tää on oikeesti tosi outoo! Varmaan joku kuppa :O


Torstaina oli palaveri. Mullei varmaan eläissäni oo ollu yhtä  lyhyttä sossupalaverii. Ja voin sanoo et niit on ollu aika helvetin monta! :D Vaihdettiin vaan kuulumiset ja näinpä  muuten mun uutta jälkihuollon työntekijän ekaa kertaa joka oli aivan ihana! Ihana kissa-mummo <3 Jäi tosi mahtava fiilis! :3

Syysloma lähenee ja pitäs vähäniiku päättää et lähenkö Kilpisjärvelle vaiko Valkeakoskelle. Vai jäisinkö sittenkin kotiin vaan nukkumaan koko viikoksi? ;D
Ens vkl pitää suunnata taas Kajaaniin äitille ja tapaamaan Selmaa. Huh, ajatella että se täyttää vajaan kahden viikon päästä 3 VUOTTA!. Kauheeta miten tää aika kuluu..

Mun blogailu-taito on päässy todella pahasti ruostumaan, minkä takia kirjottelen todella vähän ja harvoin ja aivan täyttä paskaa vaan! No, mä koitan harjotella taas nii ehkä tää blogi saadaan herätettyy taas henkii! Vaikka koululta ja muilta kiireiltä (nukkumiselta) jääkin tosi vähän aikaa millekkää tämmöselle nii mä haluuuuuun et tää herää taas. ELI jos teil on jotain ehdotuksii, risui, ruusui ihan mitävää NII KERTOKAA MULLE, koska oon nyt todella epätoivoinen! :-----D Mulla on täl hetkel kaikki inspikset vähäniiku kadonnu jonnekki ja mun mielikuvituskin on jossain kaukana poissa joten tarviin apuu.

Pusui!


maanantai 1. syyskuuta 2014

Mikä on se jokin, jolla itsesi keräät

Tää koulujen alko on ollu melko vaikeeta aikaa kaikinpuolin. Ekat viikot meeni lintsatessa, kiitos kesän aikana muodostuneen ongelman nimeltään alkoholi.. Ja nää kaks viimistä viikkoa on ollu jokapäivästä taistelua ylös nousemisen kanssa. Tuntuu et voimat ei riitä, ei sitten mihinkään. Päivät on ihan sumussa, enkä aina oikei muista mitä olen kyseisenä päivänä tehnyt. Oon koittanu kehitellä joka päivä jotain, etten jäisi vain kotiin makaamaan. Ja on se vähän auttanutkin. Hetkellisesti piristänyt. Mutta kun palaan kotiin.. Hiljaisuus ja yksinäisyys alkaa ahistamaan.

Viikko sitten mun arkeani tuli piristämään kaksi ihanaa kisumaumauta. Tara ja Pöhinä. Kisulit on kotiutuneet oikein mainiosti. Ovat kyllä niin ihania, että ihanempii saa ettiä. Mutta niinkuin kaikissa, on heissäkin huonot puolensa.. Keskuudestamme on viikon aikana poistunut jo kaksi puhelimen laturia, vaikka kuinka olen koittanut pitää johdot piilossa. Noh, ei vain saa kääntää selkäänsä hetkeksikään kun puhelin lataa.


Olin viime keskiviikkona ja torstaina vähän viihteellä, kun kaverini täytti 18vuotta. Torstai iltana kun pääsin nukkumaan, niin seuraavan kerran heräsin kunnolla lauantaina joskus päivällä. Jumalattomassa kuumeessa, joka jo onneksi mennyt ohi. Sen lisäksi kylki mustelmilla ja aivan persskutin kipeenä. Tiedä sitten mitä oon rymynny vai oonko reväyttäny kylkeni samalla kun yskin verta joka toinen minuuttii.. Mene ja tiedä!


Tänään aamulla olo oli jo hieman parempi, mutta veri lentää yskiessä edelleen, eikä liikkuminenkaan oikein luonnistunut. Jäin siis vielä kotiin, omaan ihanaan sänkyyn lepäilemään. Tein sitten aamupalaksi banaanilettuja eilen dyykatuista banskuista ja ne tais olla jotain superhyper banskui, koska heti sen jälkeen kivut jotenki kummasti melkein kaikkosi kokonaan ja mieli virkistyi muutenkin! Tai ehkä noi hetelmät on vaan nii terveellisiä, että auttaa kaikkeen :D

Juuh, oon siis tän kuun aivan helvetin persaukinen, että ei koskaan! Kaverin innoittamana uskaltauduin eilen illalla nälkäisenä lähikaupan roskiksia kaiveleen ja voi hitsi et tuli hyvä mieli! En oo tajunnukkaa et kuinka paljon kaupat heittää syömäkelposta tavaraa roskiin! No, nyt saan hyvillä mielin syödä muutaman
 päivän taas terveellisiä etelänhetelmii ja leipää! :3 On tuo dyykkaus kyl tämän kuun pelastus!


Kesä on jo lopuillaan, tai kenties loppunut jo, mutta ei anneta sen pilata tätä ihanaa aikaa! Koska aina on hyvä sää pussikaljotteluun! ;D Ja sinnehän mä aijon heti lähtä kunhan parannun tästä vielä vähän!
Oikein ihanaa ja parasta syksyn alkua! <3 pusspuss



perjantai 8. elokuuta 2014

Mitä minulle kuuluu?


Hiljais eloa onkin jatkunut tässä jo tovin aikaa ja vähän pidempäänkin. Syitä en ala erittelemään, koska niitä nyt ei yksinkertaisesti ole. Miten ihminen voikaan olla näin laiska? Okei, en mä niin laiska ole ollut, mutta jaksamattomuus ja kiinnostuksen kadotus blogia kohden on ollut niin suurta, etten ole etes yrittänyt.
Mun kesä on mennyt loistavasti, vaikkakin aivan liian nopeaa. Olen viettänyt paljon aikaa maaseudulla, mikä on tehnyt hyvää niin fyysisesti, kuin henkisestikkin!Olen vähän kuin sisäkissa, joka kerran ulos päästyään ei enää viihdy sisällä. Tahtoo aina vain ulos takaisin. Näin kävi minulle. Kävin etelä-suomessa muutaman viikon majailemassa ja ikävä maalle oli älytön! En tiedä miten kestän nyt kun koulut alkoi ja joutuu olemaan vähän niinkuin keskellä kaikkea. Kaupungissa!. Koulut alkoivat tällä viikolla ja olen nyt kuitenkin onnellisesti päässyt viettämään taas viikonloppua maalle ystäväni Jonnan luokse!
Olen melkein koko elämäni asunut maalla. Tai jos ei varsinaisesti maalla, niin etes jossain missä ei ole niin paljoa ihmisiä naapurissa. Vaikka kyllä Muhoksella ollessakin oli paljon ihmisiä. Aina törmäsi johonkin kun astui ulko-ovesta ulos. Mutta sekin oli rauhoittavampi paikka kuin kaupunki. Vaikka aina olen kaupungist haaveillut, mutta nyt kun sen on päässyt kokemaan, ikävä maalle on palannut. Suurempana kuin koskaan.. 
Ehkä jaksan kuitenkin jonkun aikaa vielä kaupunki elämää ja sitten joskus tulevaisuudessa tahdon pienen mummonmökin ja paljon eläimiä. Tai ainakin muutaman :D


No, mutta mitä olenkaan tehnyt liianlyhyen kesälomani aikana?
Pakko sanoa, että tämä kesä on ehkä paras ikinä! Siis tähän astisesta elämästäni. Vaikka olenhan saanut lapsuudessani viettää mitä mahtavimpia hetkiä sijaisperheeni kanssa, mutta ne ovat jotenkin niin kaukana menneessä, ettei niitä kannata alkaa edes miettimään.
Olen tutustunut valtavasti uusiin ihmisiin. Saanut juoda kaljaa auringon nousuun ja ajaa traktorilla pitkin peltoja. Tehdä kaikkee sitä mitä on olen aina pienempänä rakastanut tehdä. 

Olen saanut myös rutkasti perheen lisäystä menneen kesän aikana. Äitini synnytti Juhannuksena minulle pikkuveljen ja muutama viikko sitten otin extempore junan ja suuntasin Tampereelle. Isän luo. Olen saanut tutustua häneen nyt vihdoin kun olen ollut valmis. Ja olen ikionnellinen että lähdin. Nyt kun olen terve ja valmis kohtaamaan menneisyyteni salaisuudet isän kohtaaminen tuntui oikealta ratkaisulta. Kahden päivän ajan me vain juttelimme ja luimme läpi kaikki asiakirjat mitä hän oli säilyttänyt. Onneksi oli säilyttänyt, koska niistä tuli ilmi niin paljon asioita joita minulta on koko elämäni ajan salattu. Sellaisia asioita, joiden olemasta olosta en koskaan ole tiennytkään. Jos olisin ne tiennyt, en ehkä koskaan olisi isääni vihannut. Vihan kohteena luultavammin olisi ollutkin oma äitini. Äiti jota rakastan yli kaiken. Ei, en ole katkera hänelle teoistaan tai salailustaan. Olen vain surullinen, ettei hän uskalla kohdata mennaisyyttään. Ei minun eikä hänen itsensä kohdalla.


No mutta ettei tämä menisi liian vakavaksi lopetan nyt tähän. Minulle siis kuuluu hyvää. Koulu ressaa niinkuin aina ja niin pitääkin! Vietän oikein mukavan hermoloman maalla ja maanantaina toivottavasti olen pirteänä koulussa taas! Oikein hyvää viikonloppua ja kesän loppua kaikille! <3


perjantai 20. kesäkuuta 2014

Hyvää Juhannusta!


Minusta tuli juuri hetki sitten jälleen isosisko tälle söpöliinille! <3
Vauva, äiti ja isä voi hyvin!
Maailman onnellisimpana tuoreena isosiskona toivotan oikein mukavaa ja turvallista Juhannusta! Älkää hukkuko, älkääkä jäätykö pystyyn jos iskee pakkaset ;)